Suloinen Strasbourg ja poikkeuksellisen hyvä maanantai
Jep, olen taas ollut hiljaa luvattoman kauan. Hupsis. Olen eksynyt tässä kuluneiden viikkojen aikana koulun ja tanssisalin lisäksi myös Ranskaan Strasbourgiin. On tullut monta ahaa-oivallusta, mutta toisaalta myös monta "elämä on erittäin epäselvää" -hetkeä. Käsittelen siis nyt tätä kaikkea.
https://www.youtube.com/watch?v=h6yUW33Aixw Ants Marching / Ode to Joy - The Piano Guys
Koulussa starttasi suunnilleen kaksi viikkoa sitten lukuvuoden toinen jakso. Minä opiskelen tässä jaksossa matikan seiskakurssin, A-ruotsin neloskurssin, englannin vitoskurssin, historian kolmoskurssin ja psykologian ykköskurssin. Tässä jaksossa starttasi myös lähes koko loppulukuvuoden kestävä musikaaliprojekti, jossa olen mukana. Lukujärjestyksessäni on siis myös musikaalin musiikinkurssi ja musikaalin teatterikurssi. Niin, ja löytyy sieltä opinto-ohjauskin, joskin se käsittää tässä kakkosjaksossa vain muutaman vapaavalintaisen yliopisto- tai ammattikorkeakouluesittelyn. Myös Helsingin kirjamessut lähestyvät, ja niihinkin osallistun koulun kautta. Töitä pitää siis tehdä, mutta ei se haittaa, kun tiedossa on kuitenkin monta mielenkiintoista projektia ja työtä. Ja toki minulla on yhä seitsemät treenit viikossa. Kuulostaa paljolle, mutta minulle se on juuri sopivasti.
Valtava työmääräni ehkä selittää sen, miksi en ole kirjoittanut tänne moneen viikkoon. Elämä on ollut välillä epäselvääkin, kun olen yrittänyt miettiä, miten saan vuorokauden tunnit riittämään tai mihin yliopistoesittelyyn ilmoittaudun. Kiireestä huolimatta en valita. Minulla on ollut viime viikkoina hauskaa moneen kertaan. Olen ollut Ronjalla yökylässä, nauttinut koeviikon vapaapäivistä, tehnyt uutta koreografiaa ja saanut sen valmiiksi... Paljon on tehty ja saavutettu, mutta paljon on vielä tekemättä ja saavuttamatta. Nyt joudan kertomaan täälläkin, mitä olen tässä viikon sisällä tehnyt... Onneksi nyt on syysloma!
Viimeviikkojen isoin juttu on ehdottomasti koulumatka Strasbourgiin, Ranskaan. Strasbourg on kaupunki Saksan ja Ranskan rajalla, kuitenkin Ranskan puolella. Wikipedia osaa kertoa, että kaupungin väkiluku on vuonna 2012 ollut 273 394. Wikipedia tietää myös, että Strasbourgissa on Ranskan suurin yliopisto. Tiesin jo ennen Wikipedia-vierailua, että siellä sijaitsee myös Euroopan Unionin parlamentti. Olin päälle kahdenkymmenen muun opiskelijan sekä yhden opettajan mukana neljän päivän mittaisella reissulla, jonka pääpointti oli vierailu EU:n parlamentin tiloihin. Kerronpa nyt täällä kokemuksiani tuolta erikoislaatuiselta reissulta.
Torstaina 6.10. reissumme alkoi heti aamutuimaan, kun lentokentällä piti olla klo 5.55. Aikainen herätys ei onneksi tuntunut juuri missään, sillä koulun takia olen nyt joutunut useammankin kerran nousemaan luonnottoman aikaisin. No, lento lähti ajallaan eli 7.55, pääsimme onnistuneesti Frankfurtiin josta alkoi bussimatka kohti Strasbourgia. Olimme vähän puolenpäivän jälkeen perillä hotellissamme (ja muistattehan, että ranskalaiset ovat meitä ajallisesti tunnin jäljessä!), ja pienen hengähdystauon jälkeen suuntasin kaupungille muutamien kavereideni kanssa. Heti tuli selväksi, että Strasbourg on kaunis paikka. Vanhat puutalot ovat kuin suoraan Kaunotar ja hirviö -elokuvasta, enkä voinut olla rakastumatta kivitalojen sieviin parvekkeisiin ja kattohuoneistojen suloisiin ikkunoihin, jotka vähän illemmalla olivat hurmaavan näköisiä, kun niistä loistivat valot pimeyteen. No, yritimme etsiä jotain paikallista ravintolaa, joka olisi ollut auki, mutta eihän siellä ollut mikään muu kuin McDonald's auki iltapäivällä. Ruokailun lisäksi pyörimme kaupoissa ja löysimmekin mm. ihanan meikkikaupan nimeltä Sephora. Eksyimme myös kaupungin halki virtaavan joen rantaan, ja se oli myös ihan näkemisen arvoinen. Pienet mukulakivikadut olivat hirveän mielenkiintoisia, joten seikkailimme vähän siellä sun täällä ja päädyimme jostain syystä aina sille kadulle, mistä olimme alun perin lähteneet - oikeasti eksymään ei siis päässyt. Illemmalla alkoi jo väsyttämään sen verran, että lähdin yhden kaverini kanssa muita ennen hotellille perjantaiaamun aikaista herätystä ajatellen.
Perjantaina 7.10. oli EU-vierailun vuoro. Kyseessä oli siis Euroscola-niminen tapahtuma, johon saapui eurooppalaisia nuoria 19:sta euroopan unioniin kuuluvasta maasta, kuten Saksasta, Espanjasta, Romaniasta, Virosta ja Isosta-Britanniasta. Jo toinen aikainen herätys sillä viikolla teki kipeää, mutta unohtui nopeasti, kun näin rakennuksen, josta olen nähnyt aiemmin vain kuvan yhteiskuntaopin kirjassa. Ensimmäisenä pyöreästä rakennuksesta tuli mieleen Hakaniemessä sijaitseva Ympyrätalo - tosin se on Ympyrätaloa isompi ja siihen kuuluu toinenkin iso rakennus. Turvatarkastusten jälkeen pääsimme sisälle rakennukseen ja aloitimme työt aika pian. Istuimme ensin muutaman tunnin parlamentin istuntosalissa kuuntelemassa muutamaa europarlamentikkoa ja opettelemassa, kuinka äänestysjärjestelmä istuntosalissa toimii. Puolenpäivän kieppeillä oli lounaan vuoro, jonka jälkeen suunnistimme valiokuntien huoneisiin pienemmissä porukoissa. Jokaisesta maasta neljä opiskelijaa kuului samaan ryhmään, joten "valiokunnissa" oli muitakin suomea puhuvia. Näitä "valiokuntia" oli viisi, ja jokaisella oli oma aiheensa. Se porukka, johon minä kuuluin, käsitteli EU:n roolia maahanmuutto- ja pakolaisasioissa - tai lähinnä sitä, millainen rooli EU:lla voisi olla. Parin tunnin työsession jälkeen siirryimme takaisin istuntosaliin vielä pariksi tunniksi. Siellä käytiin kaikkien ryhmien työt läpi ja äänestettiin vähän lisää. Istunnon päätyttyä kuuden aikoihin jäin kavereideni kanssa vielä vaihtamaan yhteystietoja muiden maiden nuorten kanssa, esimerkiksi saksalaisten tyttöjen kanssa. Lopulta saimme raahattua itsemme ulos ja muiden koululaistemme luokse. Lähdimme takaisin hotellille, josta jatkoin kavereideni ja muutamien muiden kanssa syömään pizzeriaan. Sen jälkeen lähdimme vielä hetkeksi kaupungille, mutta olin siinä vaiheessa jo vähän turhan väsynyt, joten en viihtynyt ulkona kauan, vaan suuntasin aika pian nukkumaan.
Lauantaina 8.10. meillä ei, luojan kiitos, ollut mitään järjestettyä ohjelmaa. Sain siis mahdollisuuden tavata ranskalaisen ystäväni Clotilden, joka oli Kalliossa viime vuonna vaihto-oppilaana. Pakko on myöntää, että shoppailu oli huomattavasti mukavampaa, kun oli mukana joku, joka puhuu ranskaa äidinkielenään. Myyjät kaupoissa eivät suostuneet puhumaan englantia, vaikka osa varmasti olisi sitä osannutkin. Clotilde siis käänsi minulle kaiken tarvittavan englanniksi. Pääsin hänen seurassaan myös kauppoihin, joita en ikimaailmassa olisi löytänyt, ellei hän olisi niitä minulle näyttänyt. Ehdoton suosikkini oli leipomo, jossa myytiin suloisia pieniä leivonnaisia, kuten ihania keksejä ja macaron-leivoksia. Leipomosta, kuten koko muusta kaupungista, tuli mieleen sadut. Puiset kaapistot, hyllyt ja lattia eivät olleet todellakaan mitään uusinta desingia vaan päinvastoin melko vanhan oloista. No, lähdin liikkeestä mukanani rasiallinen erilaisia keksejä - käsin leivottuja totta kai. Löysin Clotilden avulla myös ihanan vaatekaupan nimeltä Stradivarius, johon rahaa menikin sitten jonkun verran...
Clotildella oli muuta menoa iltapäivästä, joten minä vietin sitten loppuiltapäivän kavereideni kanssa nykytaiteen museossa, josta löytyi kyllä myös perinteisempää taidetta. Alkuillasta meidän piti käväistä hotellilla tapaamassa valvojaamme, ja sen jälkeen lähdimme vähän isommalla porukalla etsimään ruokapaikkaa. No, eihän siitä mitään tullut, joten jakauduimme pienemmiksi ryhmiksi ja söimme kukin missä halusimme. Illan mittaan ihmiset palasivat hotellille, itse vietin iltaa kavereideni kanssa hotellihuoneessa suunnilleen kahteen asti. Siinä vaiheessa väsymys alkoi painaa niin paljon, että oli ihan hyvä päätös mennä nukkumaan.
Ja näin pääsimme sunnuntaihin 9.10. Aamupäivällä ehdimme vielä pyöriä keskustassa. Olisimme halunneet päästä käymään yhteen keskustassa sijaitsevaan katedraaliin, mutta sinne pääsi sisään vain tietyllä aikavälillä, emmekä joutaneet jäädä odottelemaan sitä. Katedraalin edustalla soitti kuitenkin huikean lahjakas sellokvartetti, ja he myivät CD-levyään. Minun oli pakko ostaa se, sillä heti kun kuulin soiton, rakastuin siihen. Parin tunnin kaupungilla pyörimisen jälkeen palasin kavereideni kanssa takaisin hotellille ja jäimme muiden meikäläisten kanssa aulaan odottelemaan, että kello löisi sovitun tapaamisaikamme ja loputkin porukasta saapuisivat. Edessä oli jälleen kolmen tunnin bussimatka, mutta tällä kertaa poispäin Strasbourgista eli Frankfurtin lentokentälle. Kentällä meillä oli hetki aikaa ennen koneeseen nousua, juuri sopivan verran syömistä varten. Lento lähti kohti Suomea klo 19.50 paikallista aikaa ja laskeutui Suomeen 22.50 Suomen aikaa. Minä taisin nukkua valtaosan lennosta, vaikkei ollut tarkoitus... Toisaalta edellisenä yönä olin nukkunut viisi tuntia, joten vajaat pari tuntia unta pohjalle eivät haitanneet nukkumista sitten, kun lopulta pääsin kotiin ja omaan sänkyyni nukkumaan.
Strasbourgissa oli niin kivaa, että kouluun palaaminen ei juuri houkuttanut. Maanantai on muutenkin aina kamala päivä, sillä aamulla kuudelta nouseminen ei ikinä suju, mikä johtaa siihen, että tulee kiire kouluun ja sitten koulussa pitäisi vielä tehdäkin jotain! Siksi olikin positiivinen yllätys, että maanantai 10.10. oli ihana päivä. Skippasin aamun ensimmäisen tunnin, sillä olin päässyt sen verran myöhään nukkumaan, että tiesin kuudelta nousemisen olevan mahdotonta. Päiväni alkoi siis 9.45 musikaalin musiikintunnilla. Olemme opetelleet tähän mennessä tulevan musikaalimme biiseistä kolme, ja jokaisesta pidän paljon, joten niiden laulaminen on aina piristävää. Musatunnin jälkeen ruokatunnilla minulla oli koelaulu musikaalin roolijakoa varten, ja se meni paremmin kuin olin odottanut. Ruokatunnin jälkeen oli vuorossa musikaalin teatteritunti, jossa myös viihdyin varsin hyvin. Sen jälkeen vietin hypärin läksyjä tehden ja suunnistin sitten pitkän matematiikan tunnille. Matematiikan tunnilla päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja oikeasti tehdä tässä jaksossa jotain matikan eteen. Totesin samassa pöytäryhmässä istuville kavereilleni, jotka nauroivat jollekin, että päätin juuri oppia tässä jaksossa matikasta jotain ja myös pysyä päätöksessäni. Lähden herkästi mukaan kaikkeen mahdolliseen, mikä on hauskempaa kuin opiskelu, joten olisin onnellinen, jos ihan joka matikantunnilla ei naurettaisi tai keskusteltaisi jonninjoutavista aiheista. Se vaikeuttaa keskittymistä huomattavasti, ja MAA7 on kuitenkin jopa opettajan mukaan vaikea kurssi - aiheena on derivaatta. Löysin kauan sitten kadonneen matikkamotivaationi ja se on yhä tämän viikon jälkeenkin tallella. Päätin, että tällä kurssilla pärjään oikeasti. Sain päätöksestäni valtavasti energiaa. Koulun jälkeen luin junassa istuessani kirjaa kirjamessuilla tehtävää haastattelua varten, ja se vain vahvisti uutta positiivista asennettani ja motivaatiotani. Kyseinen kirja on Aleksi Delikouraksen Nörtti 4, ja ihmettelen nyt, kuinka löysin pääasiassa pelaamista ja toki hiukan kasvamistakin käsittelevästä kirjasta sellaista voimaa ja energiaa, että se oikeasti sai minut maanantaina ja vielä nyt sen jälkeenkin suhtautumaan asioihin positiivisemmin kuin ennen. Se kirja opetti myös, että todella kannattaa yrittää uudestaan. Stressin määrä vähentyi huomattavasti. Myös se, että olin juuri ollut rentoutumassa Strasbourgissa ja sielläkin oivaltanut samankaltaisia asioita, auttoi. Töitä on paljon, mutta jos niistä aikoo selvitä, täytyy vain pitää pää kylmänä ja yrittää pysyä positiivisena - eikä missään nimessä hukata motivaatiota. Epäonnistumisetkin voi kääntää onnistumisiksi.
Koska minulla oli hyvä maanantai ja kohtuullisen hyvä viikko muutenkin, mietin, teinkö jotain toisin tällä viikolla. Juuri nyt en keksi muuta kuin asenteenmuutoksen. Täytyy jaksaa yrittää uudestaan eikä luovuttaa heti. Pieni stressi auttaa koulutehtävien kanssa kummasti. Ja kun on ollut se yksi hyvä päivä, ei haittaa, vaikka viikkoon osuisi yksi vähän huonompi päivä. Mitään sen kummallisempaa en mielestäni tehnyt toisin.
Tässä kaikki tällä kertaa, toivottavasti muillakin on ollut mukava viikko. Kirjoitan taas, jahka joudan :)
https://www.youtube.com/watch?v=h6yUW33Aixw Ants Marching / Ode to Joy - The Piano Guys
Yleistä koulusta ja opiskelusta
Koulussa starttasi suunnilleen kaksi viikkoa sitten lukuvuoden toinen jakso. Minä opiskelen tässä jaksossa matikan seiskakurssin, A-ruotsin neloskurssin, englannin vitoskurssin, historian kolmoskurssin ja psykologian ykköskurssin. Tässä jaksossa starttasi myös lähes koko loppulukuvuoden kestävä musikaaliprojekti, jossa olen mukana. Lukujärjestyksessäni on siis myös musikaalin musiikinkurssi ja musikaalin teatterikurssi. Niin, ja löytyy sieltä opinto-ohjauskin, joskin se käsittää tässä kakkosjaksossa vain muutaman vapaavalintaisen yliopisto- tai ammattikorkeakouluesittelyn. Myös Helsingin kirjamessut lähestyvät, ja niihinkin osallistun koulun kautta. Töitä pitää siis tehdä, mutta ei se haittaa, kun tiedossa on kuitenkin monta mielenkiintoista projektia ja työtä. Ja toki minulla on yhä seitsemät treenit viikossa. Kuulostaa paljolle, mutta minulle se on juuri sopivasti.
Valtava työmääräni ehkä selittää sen, miksi en ole kirjoittanut tänne moneen viikkoon. Elämä on ollut välillä epäselvääkin, kun olen yrittänyt miettiä, miten saan vuorokauden tunnit riittämään tai mihin yliopistoesittelyyn ilmoittaudun. Kiireestä huolimatta en valita. Minulla on ollut viime viikkoina hauskaa moneen kertaan. Olen ollut Ronjalla yökylässä, nauttinut koeviikon vapaapäivistä, tehnyt uutta koreografiaa ja saanut sen valmiiksi... Paljon on tehty ja saavutettu, mutta paljon on vielä tekemättä ja saavuttamatta. Nyt joudan kertomaan täälläkin, mitä olen tässä viikon sisällä tehnyt... Onneksi nyt on syysloma!
Strasbourg
Viimeviikkojen isoin juttu on ehdottomasti koulumatka Strasbourgiin, Ranskaan. Strasbourg on kaupunki Saksan ja Ranskan rajalla, kuitenkin Ranskan puolella. Wikipedia osaa kertoa, että kaupungin väkiluku on vuonna 2012 ollut 273 394. Wikipedia tietää myös, että Strasbourgissa on Ranskan suurin yliopisto. Tiesin jo ennen Wikipedia-vierailua, että siellä sijaitsee myös Euroopan Unionin parlamentti. Olin päälle kahdenkymmenen muun opiskelijan sekä yhden opettajan mukana neljän päivän mittaisella reissulla, jonka pääpointti oli vierailu EU:n parlamentin tiloihin. Kerronpa nyt täällä kokemuksiani tuolta erikoislaatuiselta reissulta.
Torstaina 6.10. reissumme alkoi heti aamutuimaan, kun lentokentällä piti olla klo 5.55. Aikainen herätys ei onneksi tuntunut juuri missään, sillä koulun takia olen nyt joutunut useammankin kerran nousemaan luonnottoman aikaisin. No, lento lähti ajallaan eli 7.55, pääsimme onnistuneesti Frankfurtiin josta alkoi bussimatka kohti Strasbourgia. Olimme vähän puolenpäivän jälkeen perillä hotellissamme (ja muistattehan, että ranskalaiset ovat meitä ajallisesti tunnin jäljessä!), ja pienen hengähdystauon jälkeen suuntasin kaupungille muutamien kavereideni kanssa. Heti tuli selväksi, että Strasbourg on kaunis paikka. Vanhat puutalot ovat kuin suoraan Kaunotar ja hirviö -elokuvasta, enkä voinut olla rakastumatta kivitalojen sieviin parvekkeisiin ja kattohuoneistojen suloisiin ikkunoihin, jotka vähän illemmalla olivat hurmaavan näköisiä, kun niistä loistivat valot pimeyteen. No, yritimme etsiä jotain paikallista ravintolaa, joka olisi ollut auki, mutta eihän siellä ollut mikään muu kuin McDonald's auki iltapäivällä. Ruokailun lisäksi pyörimme kaupoissa ja löysimmekin mm. ihanan meikkikaupan nimeltä Sephora. Eksyimme myös kaupungin halki virtaavan joen rantaan, ja se oli myös ihan näkemisen arvoinen. Pienet mukulakivikadut olivat hirveän mielenkiintoisia, joten seikkailimme vähän siellä sun täällä ja päädyimme jostain syystä aina sille kadulle, mistä olimme alun perin lähteneet - oikeasti eksymään ei siis päässyt. Illemmalla alkoi jo väsyttämään sen verran, että lähdin yhden kaverini kanssa muita ennen hotellille perjantaiaamun aikaista herätystä ajatellen.
Perjantaina 7.10. oli EU-vierailun vuoro. Kyseessä oli siis Euroscola-niminen tapahtuma, johon saapui eurooppalaisia nuoria 19:sta euroopan unioniin kuuluvasta maasta, kuten Saksasta, Espanjasta, Romaniasta, Virosta ja Isosta-Britanniasta. Jo toinen aikainen herätys sillä viikolla teki kipeää, mutta unohtui nopeasti, kun näin rakennuksen, josta olen nähnyt aiemmin vain kuvan yhteiskuntaopin kirjassa. Ensimmäisenä pyöreästä rakennuksesta tuli mieleen Hakaniemessä sijaitseva Ympyrätalo - tosin se on Ympyrätaloa isompi ja siihen kuuluu toinenkin iso rakennus. Turvatarkastusten jälkeen pääsimme sisälle rakennukseen ja aloitimme työt aika pian. Istuimme ensin muutaman tunnin parlamentin istuntosalissa kuuntelemassa muutamaa europarlamentikkoa ja opettelemassa, kuinka äänestysjärjestelmä istuntosalissa toimii. Puolenpäivän kieppeillä oli lounaan vuoro, jonka jälkeen suunnistimme valiokuntien huoneisiin pienemmissä porukoissa. Jokaisesta maasta neljä opiskelijaa kuului samaan ryhmään, joten "valiokunnissa" oli muitakin suomea puhuvia. Näitä "valiokuntia" oli viisi, ja jokaisella oli oma aiheensa. Se porukka, johon minä kuuluin, käsitteli EU:n roolia maahanmuutto- ja pakolaisasioissa - tai lähinnä sitä, millainen rooli EU:lla voisi olla. Parin tunnin työsession jälkeen siirryimme takaisin istuntosaliin vielä pariksi tunniksi. Siellä käytiin kaikkien ryhmien työt läpi ja äänestettiin vähän lisää. Istunnon päätyttyä kuuden aikoihin jäin kavereideni kanssa vielä vaihtamaan yhteystietoja muiden maiden nuorten kanssa, esimerkiksi saksalaisten tyttöjen kanssa. Lopulta saimme raahattua itsemme ulos ja muiden koululaistemme luokse. Lähdimme takaisin hotellille, josta jatkoin kavereideni ja muutamien muiden kanssa syömään pizzeriaan. Sen jälkeen lähdimme vielä hetkeksi kaupungille, mutta olin siinä vaiheessa jo vähän turhan väsynyt, joten en viihtynyt ulkona kauan, vaan suuntasin aika pian nukkumaan.
Lauantaina 8.10. meillä ei, luojan kiitos, ollut mitään järjestettyä ohjelmaa. Sain siis mahdollisuuden tavata ranskalaisen ystäväni Clotilden, joka oli Kalliossa viime vuonna vaihto-oppilaana. Pakko on myöntää, että shoppailu oli huomattavasti mukavampaa, kun oli mukana joku, joka puhuu ranskaa äidinkielenään. Myyjät kaupoissa eivät suostuneet puhumaan englantia, vaikka osa varmasti olisi sitä osannutkin. Clotilde siis käänsi minulle kaiken tarvittavan englanniksi. Pääsin hänen seurassaan myös kauppoihin, joita en ikimaailmassa olisi löytänyt, ellei hän olisi niitä minulle näyttänyt. Ehdoton suosikkini oli leipomo, jossa myytiin suloisia pieniä leivonnaisia, kuten ihania keksejä ja macaron-leivoksia. Leipomosta, kuten koko muusta kaupungista, tuli mieleen sadut. Puiset kaapistot, hyllyt ja lattia eivät olleet todellakaan mitään uusinta desingia vaan päinvastoin melko vanhan oloista. No, lähdin liikkeestä mukanani rasiallinen erilaisia keksejä - käsin leivottuja totta kai. Löysin Clotilden avulla myös ihanan vaatekaupan nimeltä Stradivarius, johon rahaa menikin sitten jonkun verran...
Clotildella oli muuta menoa iltapäivästä, joten minä vietin sitten loppuiltapäivän kavereideni kanssa nykytaiteen museossa, josta löytyi kyllä myös perinteisempää taidetta. Alkuillasta meidän piti käväistä hotellilla tapaamassa valvojaamme, ja sen jälkeen lähdimme vähän isommalla porukalla etsimään ruokapaikkaa. No, eihän siitä mitään tullut, joten jakauduimme pienemmiksi ryhmiksi ja söimme kukin missä halusimme. Illan mittaan ihmiset palasivat hotellille, itse vietin iltaa kavereideni kanssa hotellihuoneessa suunnilleen kahteen asti. Siinä vaiheessa väsymys alkoi painaa niin paljon, että oli ihan hyvä päätös mennä nukkumaan.
Ja näin pääsimme sunnuntaihin 9.10. Aamupäivällä ehdimme vielä pyöriä keskustassa. Olisimme halunneet päästä käymään yhteen keskustassa sijaitsevaan katedraaliin, mutta sinne pääsi sisään vain tietyllä aikavälillä, emmekä joutaneet jäädä odottelemaan sitä. Katedraalin edustalla soitti kuitenkin huikean lahjakas sellokvartetti, ja he myivät CD-levyään. Minun oli pakko ostaa se, sillä heti kun kuulin soiton, rakastuin siihen. Parin tunnin kaupungilla pyörimisen jälkeen palasin kavereideni kanssa takaisin hotellille ja jäimme muiden meikäläisten kanssa aulaan odottelemaan, että kello löisi sovitun tapaamisaikamme ja loputkin porukasta saapuisivat. Edessä oli jälleen kolmen tunnin bussimatka, mutta tällä kertaa poispäin Strasbourgista eli Frankfurtin lentokentälle. Kentällä meillä oli hetki aikaa ennen koneeseen nousua, juuri sopivan verran syömistä varten. Lento lähti kohti Suomea klo 19.50 paikallista aikaa ja laskeutui Suomeen 22.50 Suomen aikaa. Minä taisin nukkua valtaosan lennosta, vaikkei ollut tarkoitus... Toisaalta edellisenä yönä olin nukkunut viisi tuntia, joten vajaat pari tuntia unta pohjalle eivät haitanneet nukkumista sitten, kun lopulta pääsin kotiin ja omaan sänkyyni nukkumaan.
Maanantai voi olla kiva päivä
Strasbourgissa oli niin kivaa, että kouluun palaaminen ei juuri houkuttanut. Maanantai on muutenkin aina kamala päivä, sillä aamulla kuudelta nouseminen ei ikinä suju, mikä johtaa siihen, että tulee kiire kouluun ja sitten koulussa pitäisi vielä tehdäkin jotain! Siksi olikin positiivinen yllätys, että maanantai 10.10. oli ihana päivä. Skippasin aamun ensimmäisen tunnin, sillä olin päässyt sen verran myöhään nukkumaan, että tiesin kuudelta nousemisen olevan mahdotonta. Päiväni alkoi siis 9.45 musikaalin musiikintunnilla. Olemme opetelleet tähän mennessä tulevan musikaalimme biiseistä kolme, ja jokaisesta pidän paljon, joten niiden laulaminen on aina piristävää. Musatunnin jälkeen ruokatunnilla minulla oli koelaulu musikaalin roolijakoa varten, ja se meni paremmin kuin olin odottanut. Ruokatunnin jälkeen oli vuorossa musikaalin teatteritunti, jossa myös viihdyin varsin hyvin. Sen jälkeen vietin hypärin läksyjä tehden ja suunnistin sitten pitkän matematiikan tunnille. Matematiikan tunnilla päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja oikeasti tehdä tässä jaksossa jotain matikan eteen. Totesin samassa pöytäryhmässä istuville kavereilleni, jotka nauroivat jollekin, että päätin juuri oppia tässä jaksossa matikasta jotain ja myös pysyä päätöksessäni. Lähden herkästi mukaan kaikkeen mahdolliseen, mikä on hauskempaa kuin opiskelu, joten olisin onnellinen, jos ihan joka matikantunnilla ei naurettaisi tai keskusteltaisi jonninjoutavista aiheista. Se vaikeuttaa keskittymistä huomattavasti, ja MAA7 on kuitenkin jopa opettajan mukaan vaikea kurssi - aiheena on derivaatta. Löysin kauan sitten kadonneen matikkamotivaationi ja se on yhä tämän viikon jälkeenkin tallella. Päätin, että tällä kurssilla pärjään oikeasti. Sain päätöksestäni valtavasti energiaa. Koulun jälkeen luin junassa istuessani kirjaa kirjamessuilla tehtävää haastattelua varten, ja se vain vahvisti uutta positiivista asennettani ja motivaatiotani. Kyseinen kirja on Aleksi Delikouraksen Nörtti 4, ja ihmettelen nyt, kuinka löysin pääasiassa pelaamista ja toki hiukan kasvamistakin käsittelevästä kirjasta sellaista voimaa ja energiaa, että se oikeasti sai minut maanantaina ja vielä nyt sen jälkeenkin suhtautumaan asioihin positiivisemmin kuin ennen. Se kirja opetti myös, että todella kannattaa yrittää uudestaan. Stressin määrä vähentyi huomattavasti. Myös se, että olin juuri ollut rentoutumassa Strasbourgissa ja sielläkin oivaltanut samankaltaisia asioita, auttoi. Töitä on paljon, mutta jos niistä aikoo selvitä, täytyy vain pitää pää kylmänä ja yrittää pysyä positiivisena - eikä missään nimessä hukata motivaatiota. Epäonnistumisetkin voi kääntää onnistumisiksi.
Koska minulla oli hyvä maanantai ja kohtuullisen hyvä viikko muutenkin, mietin, teinkö jotain toisin tällä viikolla. Juuri nyt en keksi muuta kuin asenteenmuutoksen. Täytyy jaksaa yrittää uudestaan eikä luovuttaa heti. Pieni stressi auttaa koulutehtävien kanssa kummasti. Ja kun on ollut se yksi hyvä päivä, ei haittaa, vaikka viikkoon osuisi yksi vähän huonompi päivä. Mitään sen kummallisempaa en mielestäni tehnyt toisin.
Tässä kaikki tällä kertaa, toivottavasti muillakin on ollut mukava viikko. Kirjoitan taas, jahka joudan :)
Ihanan positiivinen postaus ja tosi kivoja kuvia oot saanut otettua! :)
VastaaPoistaKiitos :) !
PoistaKivalta kuulosti matka ja tosi kauniita kuvia oot ottanu! :--)
VastaaPoistaKiitos paljon!
PoistaIhania kuvia! :)
VastaaPoistahttp://therewillbesunshine-emilia.blogspot.fi/
Kiitos :)
PoistaKivoja kuvia, varsinkin toi eka! Voisit laittaa kuvia vielä isommaksi niin näyttäis vieläkin kivemmalta :-)
VastaaPoistaHyvä vinkki, kiitos siitä :)
PoistaIhanaa kuulla susta! <3 Tsemppiä kouluarkeen ja nautihan lomastasi!
VastaaPoistahttp://adaemmimaaria.blogspot.fi/
Kiitos ja tsemppii sulle kans :)
PoistaIhania kuvia ♥
VastaaPoistahttps://kiiainnanmaa.blogspot.fi/
Kiitos ♥
PoistaItsekin oon vastaavalla Strasbourgin reissulla käynyt kolmisen vuotta sitten ja EU parlamentti oli hieno kokemus, mut itse kaupunki jätti vähän kylmäksi jostain syystä. Kiva, että sä kummiskin tykkäsit :)
VastaaPoistahttp://fiiaelina.blogspot.com.au/